Kaupin suku

20.12.06


Osa 6. Lemmikkejä ja lapsia



Viime jaksossa jäimme siihen, että Ada ja Nuutti olivat päässeet vauvanhankintavaiheeseen. Adan voinnista ja mahan ainaisesta kasvusta päätellen uuden perheenjäsenen syntymiseen ei olisi enää kauaa aikaa. Jännittävää ensisynnytystä odottaessaan Ada päätti testata kokin taitojaan ja kokeilla uusien ruokalajien laittoa. Nuutti oli toki myös kotona - töitä hän ei ollut vieläkään hankkinut - mutta ei siitä miehestä paljoa hyötyä kotitöissä ollut.


Tuore pariskunta halusi, että heistä maalattaisiin taulu. Teuvo sai kunnian suorittaa tehtävän ja maalasi erittäin hienon ja herkän taulun. Kummasti vain raskausvaatteita tuntui löytyvän Adan vaatekaapista useita erilaisia.


Perheen ei tarvinnut odotella enää kauaa Adan raskauden loppumista. Itse asiassa se alkoi niin äkkiä, ettei kolmikko ehtinyt edes sairaalaan. Adan tuskanhuudot kaikuivat eteisessä perheenjäsenten katsellessa naisparkaa avuttomina.


Synnytys toi mukanaan ihmeen - tai itse asiassa kaksi. Ada oli tietämättään kantanut mahassaan kahta lasta: tyttöä ja poikaa. Ensin maailmaan putkahti isänsä blondiusgeenin perinyt Niklas.


Toinen syntynyt vauva oli yllättäen ruskeahiuksinen Niina. On se kumma, kuinka nuo geenit osaavatkaan joskus sekoittua ihan perinpohjaisesti. Kumpikin vauvoista oli onneksi terve, joten Ada pääsi taas pian lepäämään sänkyynsä. Sekä Niklas että Niina olivat perineet isänsä kauniit turkoosit silmät. Ilmeisesti ne hurmasivat tuoreen isän niin perinpohjaisesti, ettei romantiikkatavoitteiselle simille tullut edes pahaa muistoa vauvojen syntymästä.


Kaksosten syntymä taisi alitajuisesti vaikuttaa Nuuttiin myöhemmin. Hän nimittäin todisti, että Kauppien suku on kuin onkin täynnä pyromaaneja. Keittokauha kädessä Nuutti vain ihaili alati kasvavaa tulipaloa, kunnes palomiehet ehtivät paikalle.


Nuutin iloksi palokunnasta löytyi myös muutama hemaiseva nainen. Jos mies ei itse päättäisi ryhtyä suhteeseen tämän simin kanssa, ehkä hänet kannattaisi kuitenkin esitellä lapsille, kunhan he ensin kasvaisivat.


Iloisesta ulkokuorestaan huolimatta Teuvo oli masentunut pahasti Inkan kuoleman jälkeen. Edes tuore suhde vanhaan työkaveriin, Tittaan, ei auttanut... Perheen hautausmaasta oli tullut lähes Teuvon koti.


Teuvon masennus syveni entisestään, ja eräänä päivänä hän erehtyi tekemään tyhmänrohkean tempun: hän oli päättänyt napata nautakasvin kakun. Nautakasvi oli erittäinkin ilahtunut lounastilaisuudesta, ja nappasi Teuvo-raukan suuhunsa. Erityisesti Ada murtui isänsä kuolemasta. Viikkoja eteenpäin hän mietti vain sitä, kuinka olisi voinut pelastaa Teuvon.


Adan lisäksi erityisesti kissat näyttivät olevan surullisia Teuvo-omistajansa poismenosta.


Jos yhteen päivään mahtui surua, kuului siihen onneksi hieman iloakin: kaksosten oli aika saavuttaa taaperovaihe. Ensin kasvoi Niina, joka paljastui horoskoopiltaan vaa'aksi.

sottapytty - siisti: 2
ujo - menevä: 8
laiska - toimelias: 4
vakava - leikkisä: 6
marisija - kiltti: 7
Yhteensä 27 pistettä


Niklaksen oli aika saavuttaa uusi ikävaihe heti siskonsa jälkeen. Hänestä tuli luonteeltaan selvä kaksonen: sottaisa ja menevä.

sottapytty - siisti: 2
ujo - menevä: 8
laiska - toimelias: 9
vakava - leikkisä: 6
marisija - kiltti: 1
Yhteensä 26 pistettä


Niksu ja Paljetti eivät enää vanhemmiten tulleet hyvin toimeen keskenään. Ne tappelivat lähes joka päivä muutaman kerran - ja Niksun nöyryytykseksi Paljetti pääsi aina pörhistelemään voitollaan.


Naapurustossa oli alkanut pyöriä outoakin oudompia eläimiä. Aina välillä sudet olivat vähän liiankin innokkaita tervehtimään talon asukkaita ja yrittivät syödä tiensä seinien läpi. Niksu oli kissoista ehkä uteliain ja oli aina nuuskimassa vieraita eläimiä.


Tuhopolttajan luonne ei todellakaan ollut jättänyt Nuuttia rauhaan. Ties kuinka monetta kertaa hän nytkin yritti polttaa keittiön poroksi. Omaksi harmikseen hän kuitenkin huomasi lastensa olevan samassa huoneessa, ja kantoi heidät äkkiä ulos Adan kanssa. Palokunta ehti taas ajoissa paikalle, ja Nuutti mutisi itsekseen, että varmasti moukaroisi palohälyttimen seuraavaksi kerraksi epäkuntoon.


Ada ja Nuutti ajattelivat vihdoin - jo kaksi lasta saaneina - mennä naimisiin. Häiden järjestäminen ei kuitenkaan ollut pelkkää herkkua, vaan taaperoikäisten lasten huoltaminen alkoi ottaa voimille heti juhlien alussa.


Kun villiintyneet vessanpyttyjä kaivelevat taaperot oli kesytetty ja nukutettu, avoparin oli aika siirtyä pihalle juhlimaan häitään. Juhlaetikettiä ei aivan täysin noudatettu, sillä Ada ja Nuutti päätyivät suutelemaan jo ennen papin aamenta.


Loppujen lopuksi pari kuitenkin uskaltautui vihkikaaren alle, eikä Nuutti edes ajatellut karkaavansa paikalta. Häävieraita ei ollut montaa, joten juhlissa oli hyvin intiimi tunnelma: Ada ja Nuutti tunsivat olevansa maailmassa lähes yksin.


Häiden päätteeksi oli aika pitää toisetkin juhlat, kun taaperoiden oli aika saavuttaa kouluikä.


Niinan naama venähti entisestäänkin leveämmäksi. Huulet puolestaan kapenivat lähes olemattomiksi. Kuinka ihmeessä simin elämänkaaren aikana ulkonäkö voi muuttua niin paljon! Tämäkin tyttö on malliesimerkki ääripäiden vaihtelusta.


Niklaksesta sen sijaan tuli melko inhimillisen näköinen poika: isän geenit ovat alkaneet vaikuttaa hyvinkin selkeästi. Vain huulissa näkyy äidin vaikutus. Hiukset, silmät, leukaperä... ne kaikki ovat Nuutilta peräisin.


Nyt, kun kaksoset olivat saavuttaneet kouluiän, oli aika kutsua yksityiskoulun rehtori kylään. Niina oli reippaana tyttönä heti reksiä vastassa, sillä muut perheenjäsenet olivat joko kokkaamassa, nukkumassa tai muuten vain karanneet paikalta.


Rehtori Kusti Karhila osoittautui varsin nihkeäksi persoonaksi ystävystymisen suhteen. Hän nyrpisteli kaikelle, mitä perhe hänelle yritti puhua. Ruoka oli lisäksi lähes loppunut jääkaapista, joten Adan piti turvautua marjapiirakkaan. Onneksi Kusti lämpeni vähitellen perheelle, ja päästi lapset pitkän suostuttelun jälkeen kouluunsa pistein 107/90.


Perheellä oli jo ihan kiitettävästi yli 200 000 simoleonia bruttovaroja käytössään, joten talo sai kokea uudistuksen: siihen lisättiin yläkerta. Uusi hissi sai heti käyttäjiä, vaikka vaijereiden kestävyyttä aluksi epäiltiinkin. Alakerrassa oli yhä keittiö, pieni olohuone, kaksi vessaa ja neljä makuuhuonetta (yksi vauvoille ja taaperoille). Yläkertaan tuli lisää yksi makuuhuone, urheiluhuone, WC, olohuone nro 2 sekä parveke, jolta pystyy bongailemaan ohi kiitäviä komeettoja.


Pian remontin jälkeen tuli Niksun aika lähteä taivaallisemmille kissanminttumetsille. Kissa ei näyttänyt ilahtuvan viikatemiehen vierailusta, mutta eipä sillä valinnanvaraakaan ollut.


Lapsuusaika kului kaksosilta nopeasti, ja teineiksi kasvettuaan he tanssivat, pelasivat biljardia ja tiirailivat tähtitaivaan ihmeitä lähes yötä päivää yliopistostipendien toivossa. Niklakselle oli jo aikoja sitten ollut selvää, että hän saisi kaikista taidoistaan stipendin, mutta koskaan opiskelijalla ei ole liikaa rahaa - eihän?
Teineinä Niinan ja Niklaksen toiveet ja halut selkenivät entistä enemmän: Niklas halusi kuvasi tulla äitinsä kaltoin isona rikollisneroksi ja oppia elämänsä aikana mahdollisimman paljon. Niina puolestaan alkoi haluta yhä enemmän ja enemmän omaisuutta - ja talousneron tittelin omassa kotikaupungissaan.


Niinasta kuoriutui lapsuuden jälkeen ihan mukiinmenevä nuori nainen. Kasvojen leveys oli hieman vähentynyt, vaikka yhä kummallista pyöreyttä oli havaittavissa. Niklas puolestaan näytti päivä päivältä enemmän isältään.


Takku ja Takku tappelivat. Takku voitti. Tarvitseekohan tapauksesta muuta edes sanoa...


Perheessä oli kieltämättä hulinaa: lapset halusivat mahdollisimman hyvän startin opiskelijaelämälleen ja vanhemmat taas halusivat edistyä omilla saroillaan. Onneksi sentään lemmikit osasivat ottaa perheessä rennosti. Erityisesti Paljetti oli tykästynyt raapimispuun luomiin mahdollisuuksiin nukkua rennosti. Kissa nähtiinkin usein köllöttelemässä tyytyväisenä ylhäällä sinisessä kapistuksessa.


Kuinka Kaupin suvun koirien käy - onnistuvatko ne ystävystymään, vai tuleeko niistä riitapukarit, kuten Niksusta ja Paljetista? Entä miten sujuu Niinan ja Niklaksen opiskelu uudessa ympäristössä yliopiston kampuksella? Lue lisää seuraavasta osasta!

P.S. Jos joku tietää, kuinka saan IE:llä oikealla olevan linkkipalkin takaisin sivun ylälaitaan, ottakaa yhteyttä. Jostain syystä Mozillalla sivu toimii mainiosti, mutta IE:llä se näkyykin väärin.

2 Comments:

  • At 21/12/06 12:46, Anonymous Anonyymi said…

    Kiva jatko, kirjoitat hyvin :>

     
  • At 5/5/07 18:37, Anonymous Anonyymi said…

    Luin nyt tähän asti putkeen ja nää on aivan mahtavia. :D Jatka samaan malliin ;)

     

Lähetä kommentti

<< Home