Kaupin suku

21.6.07


Osa 13. Ylioppineet yliopistolla

Viime jaksossa perheen "rakenne" muuttui moneenkin kertaan ja Samu ehti jo suunnata nenänsä yliopistoa kohti.


Samu näyttää olevan varsiin mukiinmenevän näköinen myös nuorena aikuisena. Pelkäsin ylähuulen katoavan olemattomiin, mutta onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Näppärän näköinen opiskelija kieltämättä.


Myös Anssi päätti pakata laukkunsa ja suunnata yliopistolle: tuo tukka ei kyllä tee yhtään kunniaa pojalle. Otsa näyttää kohtuuttoman korkealta ja tietysti huomio keskittyy liikaa siihen.


Myös Samun teini-iän tyttökaveri ilmestyi yliopiston kampukselle, ei hullumman näköinen sim tämäkään. Silmät näyttävät tässä kuvassa aika pieniltä, ehkä ne ovat sirrillään tai jotain.


Pikaisen muodonmuutoksen jälkeen Lilly näytti jo paremmalta - ei ihme, että Samun ja Lillyn suhde oli kestänyt koko teini-iän ajan. Kovasti se ulkonäkö tuntuu vaikuttavan varhaisessa teini-iässä. Nyt Lillykin oli jo aloittamassa opiskelijaelämää ja saisi varmasti puolet yliopiston pojista peräänsä...

Myöhemmin yliopistolle saapumisen iltana tämä kävi toteen: Lilly sai heti peräänsä samassa asuntolassa asuvan Anssin. Aika ajattelematonta kyllä ottaen huomioon, että Samu rakasti jo Lillya. Riitahan siitä kehkeytyi ja nyrkit puhuivat puolin ja toisin. Lopulta Samu hyökkäsi jopa tyttöystäväänsä vastaan väittäen tätä pettäjäksi. Tosiasiassa Anssi oli tehnyt aloitteen ja suudellut vastentahtoista Lillya.


Päästäkseen eroon asuntolan ahdistavasta ilmapiiristä Samu muutti perheen osakuntataloon. Paljoa paikka ei ole vuosien varrella muuttunut: edes toista vessaa ei ole vieläkään kalustettu. Ehkä kohta olisi aika tehdä asialle jotain?


Jonkin aikaa mietittyään tilannetta Samu päätti soittaa vanhaan asuntolaansa ja pyytää anteeksi Lillylta. Kiukunpurkaus oli ollut turhan voimakas ja vihan väistyttyä Samu näki tapahtuman ihan uudessa valossa: syy taisi sittenkin olla enemmän veljen kuin Lillyn. Puhelimessa Samu puhui tytölle ja pyyteli kovasti anteeksi käytöstään. Muutaman kerran hän jo ehti kutsua Lillyn osakuntatalolle kylään, mutta tyttö ei ollut vielä valmis näkemään häntä.


Lopulta viha hellitti kummankin osapuolen kanssa ja osakuntataloa ylläpitänyt tyttökin sai tutustua Lillyyn. Joskus heillä taisi olla turhankin hauskaa ulkona yhdessä, sillä Lilly sai eräällä kerralla melkein paleltumia - iho ainakin alkoi jo sinertää.


Yhdessä tuumin Samu ja Caroline päättivät, että Lilly olisi hyvä lisä osakuntaan. Hänen pitäisi kuitenkin tehdä töitä kutsun eteen, ja niinpä Lilly päätyikin kirjoittamaan raportteja ja esseitä usein yömyöhälle asti. Kevyttä se ei ollut, varsinkaan omien opintojen rinnalla, mutta loppujen lopuksi osakuntaan pääseminen olisi varmasti palkitsevaa...


Pitkän anteeksipyytelyputken jälkeen Samun ja Lillyn suhde alkoi parantua ja kehittyä. Ensimmäinen iso riita oli takana, ja jos tästä selvittäisiin, niin miksei sitten muustakin? Samu ja Lilly päättivät kuitenkin kehittää suhdetta rauhalliseen tahtiin, jotta kummankin luottamus toiseen osapuoleen säilyisi. Samanlaista aiheetonta pettämissyyttelyä vältettäisiin kaikin tavoin.


Loppujen lopuksi kaikki osapuolet olivat samaa mieltä Lillyn muuttamisesta osakuntaan ja niinpä hänet kutsuttiin eräänä päivänä mukaan touhuun. Mikäs siinä elellessä, kun kampukselta sai hakea ilmaista pizzaa ja välillä sohviakin, jos vanha näytti menevän huonoon kuntoon.


Kaikkea sitä... Carloinella oli ilmeisesti kovat suunnitelmat arvosanoilleen - tai sitten hän muuten vain nautti ihmisten läheisestä seurasta. Tässä tytön käsittelyssä on oma teatteritieteen professori.


Samu ja Lilly alkoivat hekin lämmitä toisilleen netistä enemmän. Pieni flirtti siellä täällä piti suhteen vireänä, vaikkakin yhä melko säädyllisenä.


Suuri yllätys odotti Lillya, kun Samu eräänä aamuna pyysi hänet talon taakse. Ylimääräisiä silmäpareja ei tarvittu todistamaan sitä, kun poika polvistui tyttöystävänsä eteen ja pyysi tätä kihloihin. Lilly suostui, vaikka miettikin aluksi, oliko suhteen eteneminen turhan nopeaa. Perhetavoitteisina kumpikin osapuoli oli varmasti kuitenkin tyytyväinen ratkaisuun: häät tosin saisivat odottaa opiskelujen loppumista.


Päivä ei näyttänyt päättyvän ihan yhtä hyvin kuin se oli alkanut. Juuri, kun Samu oli kömpimässä sänkyyn, tummiin pukeutuneet miehet ajoivat tummalla autolla pihaan ja kytkivät Samun käsirautoihin. Mitä pahaa hän oli muka tehnyt? Ei kai ainakaan mitään rikollista? Vai oliko toisten esseiden viimeisteleminen laitonta? Lopulta kuitenkin selvisi, että Samua oli tultu hakemaan salakuntaan liittymistä varten. Helpotus oli melkoinen, ja saipa poika uusia ystäviäkin salakunnasta. Ehkä joku heistä jopa suistuisi tuleville lapsille puolisoksi (tokihan ei saa mennä asioiden edelle)?


Opiskelut sujuivat pieniä notkahduksia lukuun ottamatta erittäin hyvin. Jopa epäonnistuneiden tenttien jälkeen hymy jaksoi palata kasvoille, kun näki oman rakkaan odottavan osakunnassa. Pienet ihmissuhdekonfliktit toki jarruttivat välillä opiskelun intoa, mutta onneksi suurimman osan ajasta talon asukkaat elivät sovussa ja toistensa ystävinä.


Ruokapöydässä käytiin lähes joka ilta enemmän tai vähemmän henkeviä keskusteluja. Erityisen suosittu aihe oli tulevaisuus: Kauppien kotitaloon muuttaminen, lemmikit, mahdolliset häät ja tietysti tuleva ammatti. Lilly oli erityisen kiinnostunut sisustamisesta ja sisustusarkkitehtuurista. Ehkä hän joskus stailaisi kotitalon? Toisaalta Lillylla oli myös tarkat suunnitelmat perhekoon suhteen: jokunen lapsi olisi ok, mutta missään nimessä niitä ei saisi olla liikaa. Samua tämä ajatusmalli hämäsi vähän, mutta pakkohan hänenkin oli myöntää, että sillä hetkellä koiranpennut kuulostivat läheisemmältä ajatukselta kuin vauvat.


Lilly taisi oikein kunnolla päästä osakuntaelämän makuun: harva se päivä hän kävi kampuksella ja raahasi mukanaan yhä enemmän tavaraa. Osa oli pakko myydä, koska eihän pikkuiseen taloon mahtunut niin paljon sohvia, pöytiä ja muuta sälää! Osan Lilly tosin pakkasi jo muuttolaatikoihin: hän kuulemma aikoi etsiä esimerkiksi saamalleen televisiolle paikan Kauppien suvun talosta. Mikä lie tavaroiden hamstraaja tästäkin tytöstä kuoriutuisi...


Osakunta ei tarvinnut edes pizzaa niin paljon kuin ennen: pihalle kaivetusta lammesta nimittäin sai aikasen maukkaita kaloja ruokapöytään - jos siis eläinperäistä ruokaa sattui syömään. Oman puutarhan laittamistakin mietittiin, mutta talvi oli jo turhan lähellä. Ehkä sitten keväällä saataisiin penkkiin kasviksia kasvamaan. Ja kuka taas sanoikaan, että omavaraisuus ruoan suhteen ei ole hyvä asia?


Samu ja Lilly totesivat, että kihlauspaikka talon takana oli itse asiassa varsin romanttinen. Talon seinustalle hankittiin kahden istuttava penkki. Ilmeisesti myös perhoset pitivät paikasta, koska niitä pörräsi säännöllisin väliajoin takapihan puissa.


Syksyn alussa yliopiston alueella esiintyi paljon ukkosia. Ilmeisesti lämmin kesä oli vaikuttanut asiaan. Joskus salama iski jopa taloihin, yleensä kuitenkin puihin. Eräällä kerralla osakuntatalon viereinen puu syttyi palamaan ja palokunta tuli viivana paikalle. Tässä vaiheessa sade oli kuitenkin jo sammuttanut alkaneen palon, ja useat paikalle saapuneet yksiköt saivat huokaista helpotuksesta ja lähteä muita paloja sammuttamaan.


Ukkosen ja palomiesten lisäksi osakunnalla kävi muitakin ehkä epätoivottuja vieraita: liikunnan opettaja Zoe Malmroos jaksoi säännöllisin väliajoin piipahtaa Lillya ja Samua komentamassa. Tällä kertaa Samun ilme kyllä sanoo, ettei hän millään jaksaisi. Jos nainen ei pian älyä lopettaa, niin turpiin saattaa tulla... -.- Luojan kiitos välikohtaukselta säästyttiin, sillä Zoe pakeni paikalta vain muutaman minuutin läksytyksen jälkeen.


Oman talon hoitaminen ei ole ihan niin helppoa, kuin voisi luulla: keväällä täytyy huolehtia, ettei tule vesivahinkoja ja syksyllä taas piha pitää kunnostaa talvea varten. Haravoiminen onneksi käy hyötyliikunnasta, jolloin se ei ehkä tunnu niin kurjalta.


Ja tietysti haravoinnin jälkeen pitää vähän riehua - ja sotkea piha uudelleen. Vaan mikäpä siinä on ollessa, kun luentoja on nykyään vähemmän ja omaa aikaa enemmän. Ehtiihän sitä pihaa siivota monenakin päivänä!


Raskas työ vaatii raskaat huvit (ts. leikkimielisen lehtisodan), ja tämän jälkeen tietysti olo on ihan naatti. Tällaisina hetkinä on kätevää käpertyä torkkumaan takapihan penkille. Voipa siinä samalla katsella uima-altaan heijastuksia ja läpsiä hyttysiä.


Vapaa-ajan lisääntyminen tarkoitti toki myös runsaampaa kuhertelua. Rakkauden ensimmäiset vuodet ovat tunnetusti erityisen kiihkeää aikaa, eikä tämäkään pari tehnyt poikkeusta.


Yleensä muhinointituokio päättyi kuitenkin kamalaan naurunremakkaan, kun toinen aloitti hurjan kutitustaistelun. Lilly ja Samu olivat heti aluksi sopineet, että pidemmälle mentäisiin vasta myöhemmin. Vaikka kumpikin heistä oli hyvin vastuullinen, opiskeluaikana ei saisi tapahtua vahinkoa - kumpikaan ei ollut valmis niin nuoreksi vanhemmaksi. Lisäksi pelkkä läheisyyden tunne oli tähän asti ollut täysin riittävä, miksi siis turhaan kiirehtiä vauvantekoharjoituksia?


Jaa, Caroline sitten teki paluun tuhopolttajana... Takapihan lehtikasat ilmeisesti oikein houkuttelivat ohikulkevia sytyttämään ne palamaan. Hyvä, ettei talo palanut saman tien.


Jonkin sortin mielenvikaisuutta näissä lehtien polttajissa kai esiintyy. Vai etkö sinä oikeasti tunne lieskoja pohkeidesi ympärillä, Caroline?


Syksyllä yliopistolle ilmestyi taas iso kasa fukseja, ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Samu piti heitä silmällä sitä varaa, että joku heistä osoittautuisi varteenotettavaksi puolisokandidaatiksi tuleville lapsille. Esimerkiksi tämä punatukka on varsin kaunis. Nimikin seuraa samaa rataa: Vanessa Clarin hän sanoi olevansa.


Opintojen lähestyessä loppuaan illat alkoivat taas venyä. Oli vaikka mitä diplomitöitä, jotka piti saada valmiiksi ennen valmistumista. Lelly ja Samu päätyivätkin usein kömpimään sänkyyn eri aikoihin - joskus jopa kello kuusi aamulla. Voi, miksi vuorokaudessa ei ole enempää tunteja?


Zoe Malmroos oli kuin olikin löytänyt toisen uhrin itselleen: tällä kertaa Lilly alkoi pitkin hampain tehdä XY-hyppelyitä ja punnerruksia. Ovatko kaikki liikunnan opettajat oikeasti näin sadistisia..?


Talven saavuttua ja illan pimettyä osakuntatalolta oli erittäin kauniit maisemat muualle yliopiston alueelle. Maastonmuodot ja valaistut rakennukset loivat upean näyn pienen kukkulan päälle rakennetun talon asukkaille.


Tänä vuonna talvi jäi yllätyksellisen lyhyeksi. Kevät oli monta viikkoa normaalia aikaisemmassa. Lilly päättikin nauttia täysin siemauksin viimeisestä keväästään yliopistolla: seuraavaan talveen mennessä hänkin olisi valmistunut. Samulla opinnot loppuisivat jo alkukesästä.


Siinä missä Lilly halusi loikoilla lämpimässä, Samu haki jännitystä elämäänsä suuntaamalla opiskelijoiden yhteiseen vapaa-ajan viettopaikkaan.


Ensin piti perinteen mukaan ottaa pieni drinkki. Samun makuun olivat erityisesti hedelmäiset ja jäillä höystetyt juomat. Samalla oli kätevää silmäillä muita paikalle saapuneita simejä. Ehkä täältä löytyisi uusia ystävyyssuhteita?


Baaritiskiltä oli vuoro siirtyä joko tanssimaan, laulamaan tai pelaamaan. Samu piti eniten biljardista, olihan hän jo kotonaan sitä kokeillut. Joskus kampuslaiset vain yllättivät ikävästi ja Samu saattoi menettää rahaa ja ylpeyttään häviöiden seurauksena.


Yliopistolle saapui jo keväällä yllättävän monta ukkosta. Samua eivät pelottaneet niinkään salamat vaan se, tulisiko valmistujaispäivästä samanlainen - sateinen ja tuulinen. Positiivisena oli vaikea pysyä, kun joskus sateet ja ukkoset pysyivät paikallaan jopa viikon putkeen.


Lyhyinä sateettomina ja pilvettöminä aikoina piha olikin sen mukainen: lätäköitä oli joka paikassa ja lampi tulvi välillä pihalle.


Ukkosista oli myös muuta harmia kuin ruma sää: salamaniskut pystyivät tappamaan. Lilly oli menossa istuttamaan tomaatteja talon viereen perustetulle kasvipenkille, kun ukkonen yllätti ja ensimmäinen salama osui häneen! Onneksi tällä kertaa selvittiin vain säikähdyksellä. Kuvitella, kuinka järkyttynyt Samu olisi ollut, jos...


Vielä ennen koulun loppumista oli tietysti "pakko" järjestää toogabileet. Paljon porukkaa saapui paikalle, ja myös joitain kuokkavieraita. Tunnelma oli nuorekas ja vieraat tanssivat hurjasti yömyöhään.


Myös muunlaista viihdykettä oli tarjolla: lieneekö Lilly rohkaistunut runsaasti, vai onko hän vain pahasti humalassa - vilauttelu ei yleensä kuulu hänen tapoihinsa. No, saivatpahan juhlavieraat (ja Samu) vähän silmänruokaa.


Osakunnalle oli myös päätetty uusi pitäjä, Clabbe Pihlström. Hänkin oli toogajuhlissa mukana, mutta saisi muuttaa vasta myöhemmin osakunnan tiloihin.


Suuri päivä koitti onneksi aurinkoisena. Samun oli aika valmistua! Psykologian opinnot olivat sujuneet laudaturin arvoisesti - erittäin hyvin siis! Samu ja Lilly poseerasivat yhdessä, kun palkattu valokuvaaja ikuisti valmistujaiset.


Myös Samun isäpuoli, Andreas, oli tullut paikalle, vaikka miesten välit eivät parhaat olleetkaan. Olihan Samu kuitenkin Reikon lapsi ja muistutti tätä kovin. Ei sitä kaunaa ikuisesti jaksanut kantaa.


Samun oli aika siirtyä opiskelijavaiheesta aikuiseksi. Vaatteet menevät kyllä mahdollisimman pian vaihtoon, mutta muuten mies on varsin mukiinmenevän näköinen! :)


Lilly hyvästeli Samun juhlien loputtua. Onneksi hänkin valmistuisi pian, joten odotus ei tulisi olemaan liian pitkä. Nyt, kun osakuntaa ylläpitämään oli jo hankittu joku, oli helppo keskittyä opintoihin ja suorittaa ne pikaisesti loppuun.


Eipä aikaakaan, kun Lillykin seisoi tutun talon pihalla juhlimassa yliopistoajan päättymistä - laudaturin paperit taskussaan hänelläkin.


Pitkältä tuntunut opiskelijaelämä oli vihdoin takana. Tulevaisuus vaikutti houkuttelevalta. Mikäs siinä muuttaessa rikkaaseen Kauppien sukuun... Tosin kohta taloon pitäisi tehdä muutoksia mahdollisten vauvojen varalta. Ja suostuisikohan Andreas lasten "isoisäksi" ja hoitajaksi? Toisaalta myös kotivanhemmuus voisi olla hyvä vaihtoehto - eiväthän suvun rahavarat ihan heti loppuisi...

3 Comments:

  • At 22/6/07 12:45, Anonymous Anonyymi said…

    Mukavaa, kun Kauppien legacy sai jatkoa. :)

    Miten vaatteet ovat niin sumeita?

    -Kersantti-

     
  • At 26/6/07 18:07, Anonymous Anonyymi said…

    Ihanaa, jatkoa. Kiva piriste kesätyön lomaan :)

     
  • At 27/6/07 21:07, Blogger legacykauppi said…

    Kersantti: Noin viisi jaksoa takaperin kerroin siitä, kuinka koneeni kosahti ja sen näytönohjain vaihdettiin. Siitä lähtien vaatteet ovat näkyneet enemmän tai vähemmän huonosti grafiikka-asetuksista huolimatta. Tässä perheessä sumentuminen vain tuntuu olevan normaalia suurempaa -.- En pysty asialle mitään tekemään vaikka kovasti haluaisinkin. Kai sitä pitäisi parempi näyttö hankkia tai jotain (kone ja näytönohjain ovat ihan kunnolliset - kai).


    Ja jälleen kerran kiitokset kommenteista!

     

Lähetä kommentti

<< Home