Osa 18. Hups...




Enemmän tai vähemmän suuntaa-antavan perijä-äänestyksen jälkeen sukua jatkamaan selviytyi Lisa (joskin Leanna olisi mennyt äänissä edelle, jos äänestyken PÄÄTYTTYÄ tulleet äänet olisi laskettu [olkaahan siis hereillä, jos vielä äänestyksiä tulee aiheesta tai toisesta ;)]). Kuvassa Lisa on siis etummainen henkilö ja Leanna seuraa perässä.


Kuten kunnon perijöiden kuuluu, lähti Lisakin tavoittelemaan paikkaa perheen ikivanhassa osakunnassa. Ihan kaikkeen hän ei olisi tahtonut alentua, mutta Clabbe piti huolta, että Lisalla riitti hommia elämän kaikilla osa-alueilla. Esseiden kirjoittaminen, vessan luuttuaminen ja television säätäminen tulivat tytölle tutuksi heti alkuunsa. Tottahan nyt vanha telkanrotisko poksahti hajalle joka toinen viikko. Taitavat olla osakunnassa aika pihejä, jos ei uutta vieläkään oltu jaksettu hankkia...


Pitkän suostuttelun ja matelemisen jälkeen Lisa sai vihdoin paikkansa osakunnan jäsenenä. Tee kunniaa akateemiselle suvullesi, Lisa! Älä möhli!


Talon saneeraamisen lisäksi aikaa jäi onneksi muullekin toiminnalle, lähinnä siis vapaa-ajalle. Kukapa sitä nyt yliopistossa toki OPISKELISI? ;) Calabben tapauksessa tämä ei ainakaan toteutunut, mies nimittäin lähinnä löhösi sohvalla juoden kokista ja syöden pitsaa (ilmaista kun se oli osakuntalaisille). Toki kaikki mahdolliset juhlatkin oli pakko käydä katsastamassa lukuvuoden alkajaisbileistä aina wappumenoihin. Lisalla nyt sentään oli pääaineen valinta esteenä "liian aktiiviselle opiskelijaelämälle".


Operaatio Niskankatkaisu. Vaikka juhlissa ei käytykään, päätyi juhlivaa porukkaa toki kiltatalolle ja osakuntaankin jatkoille. Ties mitä ne tällä kertaa Lisalle tarjosivat. Hauskaa tosin näyttää olevan...


Kuten sanottua, halpa pitsa houkutti kovasti osakuntalaisia. Parhaimpina päivinä kumpikin asukas rahtasi kotiin viisi (!) pitsaa tai jopa enemmän. Yhteensä kymmenen per päivä. Keittiö tursusi jo vanhoista, haisevista laatikoista, kun Lisa päätti, että käyntejä kampuksen pizzeriassa tulisi vähentää. Lihominenhan tuossa oli myös uhkana (tosin sohvalla volttien hyppiminen taitaa auttaa vaivaan, aika rankkaahan se on).


Aina aamujen nokkimisjärjestys ei ollut ihan selvä, kun asuttiin kuitenkin aika tiiviisti ja yhden pesuhuoneen varassa. Harva se päivä toinen osapuoli unohti lukita oven ja säikähdys oli melkoinen, kun toinen asukas pelmahti vessaan jalat ristissä tasajalkaa hyppien vessanpytyn tarpeessa.


Mark Vaj - alias kauppatyöntekijä vuodelta pottu ja nakki - oli myös päätynyt yliopistolle. Lisahan tietysti heti iski silmänsä tummatukkaiseen poikaan. Ja niinhän sitä toki pitikin, sen verran hyvä puolisovalinta tuo kuitenkin on.


Ihastuksesta iskemisen kautta tyrmäykseen. Lisa ei kauaa jahkaillut Markin kanssa, vaan kävi tähän kiinni - suu edellä. Hämmentynyt nuorimies ei aluksi ollut ihan kärryillä siitä, mitä oli tapahtumassa, mutta lakkasi lopulta pyristelemästä ja antoi uuden suhteen syntyä.


Eräänä yönä Lisa oli ollut myöhään hoitamassa osakunnan puutarhaa, kun pihaan kaarsi tummanpuhuva virallisen näköinen auto. Lisa tietysti heti säikähti, että kotona oli tapahtunut jotain ja tulija olisi poliisi ilmoittamassa tapahtuneesta. Autosta kuitenkin asteli ulos nuori mies - suunnilleen Lisan ikäluokkaa - ja tuli väkivalloin (Lisan ajatusten mukaan) laittamaan naisen käsirautoihin. Lamaantuneena Lisa seurasi miestä autoon, joka sitten ajoi lyhyen matkan päähän pimeän kujan perälle. Perillä huolestuneen opiskelijan onneksi slevisi kuitenkin, että kuljetus oli välttämätön, jotta salaisen seuran tilojen sijainti pysyisi salassa.


Perillä seuran tiloissa oli vaikka ja mitä kummallisia vehkeitä, joita Lisa pällisteli ihmeissään. Yhtä erityisen monimutkaisen näköistä laitetta Lisa uskaltautui jopa kokeilemaan...


Ei olisi ehkä kannattanut. Ehdottomasti ei olisi kannattanut. Lisa oli täysin kauhuissaan, kun hän tajusi katsoa peiliin. Eihän Markille tai kenellekään muullekaan voisi tällaisena näyttäytyä! Karmea kiljunta kaikui yöhön, kun Lisa pakeni viereisen metsän suojiin potemaan muodonmuutostaan.


Seuraavana aamuna päätös oli tehty: nainen kokeilisi tuota kammottavaa laitetta uudestaan - jospa asia korjaantuisi. Onneksi tuuria oli "ännännellä yrittämällä" tarpeeksi ja Lisa sai muokattua kasvonsa jokseenkin entisen näköisiksi.


Clabbe oli poistunut osakuntatalosta opiskelijaleämään kyllästyneenä (tai yliopistolta pois potkittuna) jo jokunen kuukausi sitten, ja Lisan täytti melkoinen seuran kaipuu. Mark ei ehtinyt luennoiltaan millään olemaan paikalla tarpeeksi, joten tilanteelle piti tehdä itse jotain. Näinpä taloon muutti salaseurastakin tuttu mies (jonka olemme nähneet jo ensimmäisissä tarinan jaksoissa - pitkäikäinen tyyppi mahtaa olla kyseessä).


Tunnistaako kukaan? Erik on hänen nimensä ja kalapaistos ruokansa.


Yliopistoajan vedellessä viimeisiään Lisa päätti hyödyntää vapaa-aikansa suhteiden solmimiseen. Hän oli kuullut, että työelämässä tuttavuussuhteet ovat tärkeitä ja että jo se, että nimi kuulostaa tutulta, voi aikaansaada työsuhteen. Enimmäkseen tämä aika kuitenkin kului Markin kanssa muhinoidessa häveliäästi osakuntatalon nurkan takana.


Kaikkien järkytykseksi ja toisaalta iloksi Lisa valmistui vuosikurssinsa parhaimmistossa hieman ajateltua aikaa nopeammin. Veronica Cagerblad oli ainakin hämmentynyt, kuten ilmeestä huomaa.


Joukkohyppely pystyyn ja siirtäkäämme maapallo sen radalta! Valmistujaisjuhlat sujuivat mukavasti Lisan isän ja poikaystävän vauhdittamina.


Mmmm... Naisia mahdollisille miesperijöille. Ja miten niin olen suunnitelmallinen? ;) Nämä kaksi naista ovat olleet listallani jo haasteen alusta asti. Harmi, etten ole joutunut heitä ottamaan hyötykäyttöön. Tässä ovat siis Veronica ja Estelle (tai joku vastaava), ensiksi mainittu taustalla.


Aikuistunut Lisa otti ja värjäsi hiuksensa luonnollista väriään paljon vaaleammiksi. Kampaus sentään pysyi samana, vaikka naisen look muuten vaihtuikin.


Pian kotiin saavuttuaan Lisa aloitti töiden etsimisen. Juristin sihteerille oli paikka avoinna, joten sekin kelpasi näin alkuun. Saisipahan ainakin jotain työkokemusta, teini-iän kauppa-avustajan tehtäviä kun ei ollut kertynyt kuin parilta vuodelta. Runsas työkokemus auttaisi tulevaisuudessa varmasti, vaikka tavoitteena Lisalla olikin tulla äärimmäiseksi laiskottelijaksi - tai tarkemmin sanottuna juhlavieraaksi.


Samulla oli puolestaan oma projektinsa puutarhan kanssa: jo kahdesti hän oli pyytänyt arviota Puutarhakerholta, mutta kummallakaan kerralla hän ei ollut saanut täydellistä arviota. Asiasta tuli hänelle lähes pakkomielle, edellisellä kerralla kun pääsy huippulistalle oli ollut noin 2-3 pisteen päässä (laskin muuten). Kolmannella kerralla onneksi onnisti: tavoite saavutettu!


Töiden lisäksi Lisa vietti aikaa rakkaansa kanssa. Viilenevän syksyn aikana erityisesti poreallas oli kovassa käytössä. Sieltä pystyi katselemaan kauniita maisemia ja nauttimaan sekä ilman viileydestä että veden lämmöstä yhtä aikaa. Alkusyksystä se voittaa kevyesti takan edessä oleilun.


Talossa alkoi taas olla vilinää, kun Mark lähestulkoon asui jo tontilla ja lisäksi paikalla hääri kolme koiraa. Samu alkoi vanhuuden päivillään harrastaa yhä enemmän koirien kanssa puuhailua, kun puutarha oli jo kunnossa. Petejä ja ruokakuppeja jynssättiin kovalla innolla ja lenkkeilyä harrastettiin entistä enemmän.


Ikävä kyllä Samun aika kävi vähiin, ja harmittavan pian Lisan kotiutumisen jälkeen tämän vuoro oli menehtyä. Eräänä päivänä töistä palatessaan Lisa löysi isänsä ulko-oven viereen lyyhistyneenä. Ambulanssi kutsuttiin heti paikalle ja Lisa yritti itsekin noudattaa ensiapuohjeita. Ikävä kyllä mikään ei auttanut, ja vanhuksen elämä päättyi kotiovelle.


Varmuuden vuoksi kuolinsyyntutkintaa suorittivat sekä lääkärit että asiaan erikoistunut poliisi. Hiedän mukaansa Samun menehtymisessä ei ollut mitään hämärää, vaikka kuolinpaikka ei ollutkaan kovin yleinen - aika usein sydänkohtaukseen tai vastaavaan kuollut löydettiin läheltä sänkyä, tuolia tai vastaavaa, jonne uhri oli pyrkinyt kohtauksen alettua. Ilmeisesti tällä kertaa sydän vain oli pettänyt kesken matkan ulos...


Lisa ja Mark vaipuivat huonohkoihin tapoihin Lisan lievän masennuksen takia: yliopistolta jäänyttä pakastettua pizzaa oli helpompi syödä kuin omatekoista ruokaa. Lisäksi "huonot uutiset" eivät loppuneet edes Samun kuolemaan: Lisa ilmoitti Markille pelkäävänsä, että on raskaana. Lapsista toki oltiin puhuttu (Mark erityisesti pitää pienokaisista), mutta suunnitelmana ei ollut hankkiutua pieniin päin ennen kuin mieskin asuu talossa. Paljon oli vielä järjesteltävää, ja raskaus tietysti sekoitti pakkaa vielä entisestäänkin.


Lisaa harmitti, että hän joutui tällaisena aikana käymään töissä, mutta eihän sihteeri voi kovin helposti jäädä lomille, jos tuuraajaa ei ole. Juristin päiväohjelma meniei turhan helposti sekaisin, kun aika ei riittäisi puheluiden vastaanottamiseen ja asioiden kirjaamiseen. Näinpä Lisa sai luvan lähteä joka aamu kahdeksaksi töihin oli mieli mikä tahansa.


Raskauden edetessä Lisalle alettiin onneksi antaa enemmän vapaapäiviä kuin ennen. Nuori yliopistosta juuri valmistunut mies oli suostunut onneksi töihin silloin, kun Lisalla oli lomaa. Näin nainen sai aikaa käsitellä kaikkea tapahtunutta ja järjestellä Markin tulevaa muuttoa sekä vauvan syntymää rauhassa.


Lievän masennuksensa kanssa kamppailevalla Lisalla oli kotona hommia vaikka muille jakaa... Paha vain, että niitä "muita" ei ollut. Mark oli kovaa vauhtia etsimässä vanhalle asunnolleen ostajia ja järjesteli samalla muuttoautoa. Näinpä raskaana oleva nainen sai yksikseen hoitaa perheen koirat ja talon ylläpidon. Onneksi suvulla oli jo kiitettävästi rahaa, joten kovaa painetta edistyä töissä ei ollut. Sihteerin hommat olivat ihan omasta motivaatiosta kiinni, ja ehkä raskauden jälkeen Lisa voisi etsiä oman alansa töitä ja käyttää siten ammattitaitoaan ja kiinnostustaan hyödyksi.


Loppujen lopuksi Mark sai talonsa ja turhan irtaimistonsa myytyä ja pystyi muuttamaan Kauppien taloon. Kumma kyllä talosta ei näköjään saatukaan juuri rahaa irti (ei sillä, eihän sitä enempää olisi tarvittukaan), sillä rikkaana itseään mainostaneen miehen omaisuus oli hurjat 4 simoleonia!


Tunnollinan ja hiljainen Mark sai heti alkuunsa luvan tutustua talon muihin asukkeihin. Lisalla oli jo hankalaa kyykistyä täyttämään ruokakuppeja koirille, joten eläinten hoitaminen jäi suurelta osin miehen harteille. Hieman alistuvasti hän näytti nöyrtyneen hormonaaliseksi käyneen tyttöystävänsä käskyihin.


Tauno-koiran aikuisuus alkoi vedellä viimeisiään, joten oli vihdoin pakko hankkia taloon uusi narttukoira sukua jatkamaan. Jostain syystä se mustavalkoinen äärettömän söpö koira oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen, eikä viihtynyt tontilla enää kovinkaan usein. Niinpä Lisa suuntasi nenänsä kohti tuttua kasvattajaa. Sieltä mukaan poimittiin Anja-niminen pieni ja vilkas schipperke (olin muuten tyrmistynyt, että pelin tekijät oliva määritelleet rodulle typistetyn hännän. Tokihan tämä on tapana joissain maissa, mutta otin oikeuden omiin käsiini ja annoin Anjan pitää häntänsä).


Harmittavasti ihan Lisan raskauden loppumetreillä Aliisa-koira menehtyi vanhuuteen. Eipä taida kovin paljoa olo helpottaa nyt, vaikka muuten elämässä meneekin paremmin.


Lisa ja Mark yrittivät kaikin keinoin parantaa oloaan, ja suunnitelmaan kuului myös naimisiin meneminen. Pari oli sopinut, että häitä vietettäisiin vasta lapsen syntymän jälkeen, mutta sehän ei kihlajaisia toki estänyt!


Pariskunnalla ja perheen siivoojalla näyttää olevan sama mielipide jostain asiasta. Liekö sitten aiheena lasten vaippojen vaihto tai luurangot kaapissa...


Hieman yliaikaikaiseksi venynyt raskaus alkoi tapansa mukaan juuri, kun Lisa oli menossa nukkumaan. Tyylikkäästi makuuhuoneessa siis tämäkin vauva putkahti maailmaan.


Isän siniset silmät ja musta tukka. Kukas tämä uusi tulokas on? Palatkaamme asiaan seuraavalla kerralla.

Muistattehan ilmineerata, jos olette lukeneet tarinaa! :)